TESTAMENTIN pätemättömäksi julistaneen Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden mukaan mieheltä on puuttunut sairautensa vuoksi kyky tehdä testamenttia.
Oikeuden mielestä johtaja on lisäksi taivutellut asiakkaansa allekirjoittamaan testamentin.
– Testamentti on tehty yllättävän tahon hyväksi ja viittaa siten myös siltä osin (miehen) taivutteluun, käräjäoikeus toteaa.
Pohjoiskarjalainen mies kuoli 84-vuotiaana tammikuussa 2019. Hänen aviovaimonsa oli menehtynyt jo joulukuussa 2004. Mies oli keskinäisen testamentin perusteella perinyt puolisonsa.
Alzheimerin tautia sairastava mies oli joulukuussa muuttanut hoitokotiin, jonka omisti ja jonka johtajana toimi 1961 syntynyt nainen.
Jo viisi kuukautta myöhemmin, toukokuussa 2005 mies allekirjoitti testamentin, jolla hän määräsi kaiken omaisuutensa hoitokodin johtajalle. Kysymys ei ollut pienestä omaisuudesta. Mies omisti muun muassa asunto-osakkeen ja kuolinpesän säästö oli perukirjassa noin 420 000 euroa.
Vainajan sukulaiset kokivat elämänsä yllätyksen, kun naisen asiamies lähetti heille testamentin tiedoksi viime elokuussa.
29 sukulaista jätti testamentin moitekanteen Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen. He vaativat testamentin julistamista pätemättömäksi.
Sukulaisten mukaan pohjoiskarjalainen mies ei ollut sairautensa vuoksi testamentintekokelpoinen. Sukulaiset väittivät hoitokodin johtajan taivuttaneen miehen allekirjoittamaan testamentin käyttämällä hyväkseen hänen terveydentilaansa, ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan ja riippuvuuttaan johtajasta.
Johtaja piti miestä kelpoisena tekemään testamentin. Nainen kiisti taivuttaneensa miestä yllättävään oikeustoimeen. Naisella ei ilmoituksensa mukaan ollut edes tarkkaa tietoa asukkaan terveydentilasta.
OIKEUDENKÄYNNISSÄ kävi ilmi, että nainen oli ottanut yhteyttä asianajajaan kertoen hoitokodissaan olevasta miehestä, joka halusi tehdä hänen hyväkseen testamentin. Sen jälkeen nainen tuli ikämiehen kanssa juristin luokse testamentintekotilaisuuteen.
Mies sanoi, että pitäisi tehdä paperi. Nainen kiirehti täsmentämään, että testamentti.
– Ai niin, testamentti, mies sanoi asianajajan muistion mukaan.
Nainen oli koko ajan läsnä tilaisuudessa.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on julistanut miehen testamentin pätemättömäksi.
Mies kehui asianajajalle asumistaan hoitokodissa, jossa oli tarjolla ruokaa ja puhtautta.
Asianajaja arveli, että hyvä hoito olikin miehen motiivina testamentin tekemiselle johtajan hyväksi.
HOITOKODIN työntekijä kertoi, että miehen vointi oli jatkuvasti huonontunut. Mies oli muun muassa kuvitellut vaimonsa elävän ja kysellyt elämänkumppaninsa perään.
Työntekijän mukaan johtaja oli kiinnittänyt erityistä huomiota mieheen.
Tätä oli kuljetettu kylpemään rantasaunalle, kun yleensä asiakkaat joutuivat tyytymään hoitokodin suihkussa käyttämiseen. Työntekijä havaitsi miehelle tarjotun myös alkoholia mökkikeikkojen yhteydessä.
Neurologian erikoislääkäri arvioi lääkärintodistuksessa, ettei mies ollut oikeustoimikelpoinen keväällä 2015. Mies sairasti keskivaikeaa Alzheimerin tautia.
Oikeuden edessä lääkäri mainitsi myös sosiaalityöntekijän jo elokuussa 2004 tekemän kirjauksen siitä, kuinka mies oli ilmoittanut lompakkonsa ja siinä olleiden 12 000 markan kadonneen. Jäi epäselväksi, tiesikö mies markkojen poistuneen historiaan vai oliko hänellä hallussaan todella suuri määrä käytöstä poistettua valuuttaa?
Toinen neurologian erikoislääkäri olisi sitä mieltä, että ”riittävällä käytännön todennäköisyydellä voidaan poissulkea, että (mies) olisi ollut kykenevä testamentin tekemiseen”.
Pitkälti neurologian erikoislääkäreiden kantaan nojaavan käräjäoikeuden mielestä miehellä ei ollut toukokuussa 2005 riittävää testamentintekokykyä.
Oikeus ei pidä testamentin sisältöä miehen ”itsenäisen ja vapaan tahdon tuloksena”, vaan seurauksena hoitokodin johtajan asiakkaaseensa ”kohdistamasta taivuttelusta” käyttäen hyväksi miehen heikompaa asemaa.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on julistanut miehen testamentin pätemättömäksi. Oikeus on velvoittanut hoitokodin entisen johtajan korvaamaan miehen sukulaisten 17 134 euron oikeudenkäyntikulut ja lisäksi yhden sukulaisen 800 euron oikeuskulut.
Käräjäoikeuden päätös ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa Itä-Suomen hovioikeuteen.
Lähde: Ilta-Sanomat
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006598601.html
Viitattu 27.11.2020
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva, Minna Raitavuo / Lehtikuva